Pedot

lumi sataa korkealta 
meidän yllemme 
olemme kuin 
kävelevät patsaat 
sinun kauneutesi 
kaataa valtakuntia 
minun pimeyteni 
raiskaa runoutta 

mikään ei ole sitä, 
miltä vaikuttaa 
läsnä koko ajan 
kaksi maailmaa 
toinen valoon 
jähmettynyt, ikuinen 
toinen hämärä ja tiheä, 
ja täynnä liikettä 

ja sinä olet 
suudelmista tehty 
huuliin piirretty ääriviiva 
olet henkäys 
joka liikkuu vetten yllä 
hengitetty hahmo kostea 

olemme pahat 
henget toisillemme 
olemmeko sade 
joka kastaa kunnaat 
mihin matka mihin 
raukkaus johdattaa 
häälehtoon, 
kalmankammioon 

ja huoneissa aika, 
kahlittu levoton 
muistomerkin yllä, 
kuningashaudan 
siellä pedot, 
kiusanhenget piinaa toisiaan 
vaikka kutsu kuuluu 
vihkikarkeloon