Siivekäs

kun elämä on pitkä uneton yö
kirjoitan maailmaa kodiksi
missä kuljet kapeaa rantakaistaa
välillä meren ja maan.
kun jäljet sotkeutuu liejuun
kaikista vastauksista tahtoo pois
ole pelottava kuin kevään liekki
ole kaunis kuin kukkiva puu.
merivirtojen juoksuun tai tuuleen
sen kirjoitukseen
lennä mieleni lennä
voit mennä
en pelkää ollenkaan
ja oikea siipi on valkee ja se vasen musta on
ja päivä on auringon kultaa
ja yö on kylmä valoton
ja oikea siipi on valkee ja se vasen musta on
älä putoa, katso alas
siellä kyllin kauan vietit
mietit miten lopettaa.
vanhan runontekijän sanoin
täynnä uhmaa ja kauneutta
luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
sinut kauniina kuin kärsivä jumala.
olen väsynyt moniin sanoihin
olen väsynyt itseeni.
jos sanot jätä kaikki
seuraa minua.
jättäisin ja seuraisin
CH x2